Nätö II:n klovneria-kurssi

Kun ykkösellä näin kakkosten klovneria-demon, olin todella hämmentynyt, sillä kuvani klovneista oli hyvin stereotyyppinen: sirkuksessa poukkoilevia ja kompastelevia hassuttelijoita, joilla on ylisuuret vaatteet ja kengät. Todellisuudessa klovnit ovat hyvin hyvin paljon muutakin kuin ihmisten naurattajia. Tämän hoksasimme jo ensimmäisenä vuoden klovneria-kurssilla, mutta toisena vuonna pääsimme syventymään entistä paremmin punanenien maailmaan.

 

Kurssi alkoi “neutraalimaailmasta”, jossa me kaikki olimme pukeutuneet mustaan ja peitimme hiuksemme mustista sukkahousuista kyhätyllä päähineellä. Tuon ajan lähinnä pelasimme “peliä”, jota on käytännössä mahdoton selittää pelkän tekstin välityksellä, mutta lyhyesti sanottuna opettelimme “pelin” avulla klovnimaailman sääntöjä.

 

Kun neutraalimaailma oli käistelty, siirryimme itse klovnien pariin. Ryhmäämme syntyi kaksi uutta klovnia 18 vanhan klovnin seuraksi, kun kaksi luokkalaistamme sai ensimmäistä kertaa punaisen nenän päähänsä. Vaikka suurin osa meistä olikin jo kokenut punaisista verhoista kurkistelun ja lavalle astelemisen, oli ilmassa paljon jännitystä. Jännitystä ei helpottanut se, että klovnien piti puhua englantia, koska klovnin ei koskaan kuulu olla täysin mukavuusalueellaan. Muisteltavaa oli paljon ja itse kukin sai kokea turhautumisen hetkiä kun yleisöstä kuului Eeron tuttuakin tutumpi lausahdus: “What are you doing?”

 

Pikkuhiljaa kuitenkin aloimme taas päästä vauhtiin, vaikka väliin mahtui vaikeitakin päiviä. Klovnit käsittelivät lavalla asioita laidasta laitaan ja yleisössä istuvat saivat niin itkeä kuin nauraa. Punanenät toimivat ihmiskunnan ja ihmisyyden peileinä. Ne näyttävät, kuinka hupsuja me ihmiset joskus olemme ja myös kuinka pahasti jotkin asiat ovat pielessä. Tästä syystä klovneria-kurssi oli todella antoisa, mutta myös henkisesti raskas. Tunneilla pääsi tutustumaan itseensä aivan uudella tavalla ja tekemään havaintoja itsestään ja muista.

 

Kurssi huipentui demoon, jota oli katsomassa ykköset ja osa viime vuoden kakkosista. Aivan kuten tunneillakin, oli tunneskaala mieletön. Demo keräsi paljon kiitosta ja myös itse esiintyjät olivat tyytyväisiä suoritukseen. Kaikki eivät kuitenkaan olleet vielä valmiita luopumaan klovneista, niinpä osa luokkalaisistamme perusti oman klovneriaklubin, jossa tutustutaan rennolla otteella entistä syvemmin kiehtovien punanenien maailmaan. Seuraa siis Draamasalon someja valppaana, sillä sinne saattaa jossain vaiheessa ilmestyä ilmoitus, että taas olisi tarjolla tutkimusmatkasta ihmisyyteen.