AKROBATIAA, NÄIN ON SE VAAN
Akrobatia on ollut yksi parhaista jutuista Nätö 1-linjan syksyssä. Ajatus on tämä: 20 näyttelijän riekaletta isossa jumppasalissa, pitkiä ohuita ja lyhyempiä paksuja patjoja lattiat täynnä. Akro-opemme Jarkko on samaan aikaan tiukka ja lempeä karhu. Hänen tunneiltaan ei sovi olla myöhässä ja siellä tehdään valtavasti.
Alusta alkaen Jarkko vaati meiltä paljon. Hän näytti omalla esimerkillään miten ukemi tai yksinkertainen käsilläseisonta tehdään oikeaoppisesti ja pyysi meitä suorittamaan perässä. Moni ei osannut, eikä osaa vieläkään ja se oli oletuskin. Oman kehon hallintaa voi oppia, kun sen vajavaisuutta ymmärtää. Kun haaste on kova, myös keskittyminen on kova. Samalla Jarkon tunneilla on ollut läsnä lapsenmielisyys ja hauskuus. Me esimerkiksi lämmittelemme usein hippaa leikkimällä pienellä twistillä. Sali on täynnä patjoja, trampoliineja ja tasoja ja lattia on tietysti laavaa. Jarkko saattaa välillä leikillään blokata kulkuväyliä aiheuttaen paniikin kun hippa lähestyy. Hänellä on usein pilke silmäkulmassa. Jarkon tunnit ovat opettaneet miten tärkeää fyysisyys on näyttelijän työssä. Tunnit ovat antaneet eväitä fyysiseen ilmaisuun ja olen oppinut myös seisomaan käsilläni, mikä on aika siistiä.
Akrossa olemme mm. seisseet käsillä ja päällä, tehneet ukemeita, kuperkeikkoja (etu- ja takaperin), tonnikala-liikkeitä ja kärrynpyöriä, kaatuilleet, treenanneet refleksejämme, akro-tanssia. Näitä taitoja olemme treenanneet osa kerrallaan ja vaikeustasoa kasvattaen. Kärrynpyöriä tehtiin esimerkiksi aluksi patjalla, sitten kovalla tasolla ja lopuksi seinän ja patjan välissä, joka pakottaa treenaajan olemaan täysin pystyasennossa. Mikä upea kehonhallinnan festivaali!
NÄYTTELIJÄN TYÖKALU NUMERO UNO
Puhetaidon kurssi antoi eväitä oman äänen tuotannon ja siihen liittyvien osien hahmottamiseen. Kurssilla käytiin läpi erilaisia resonaatio paikkoja, terveen äänen tuotannon perusteita, kielen toimintaa, puheen rytmiä eri tilanteissa ja sen voimakkuuden vaikutusta tilanteesta riippuen.
Teimme kurssilla myös lukudemot, jotka opettamme ja kurssilaiset yhdessä arvioivat. Palaute oli todella rakentava ja tärkeä. Opin paljon siitä miten paljon erilaisten aluiden aktivointi kasvoissa esimerkisi vaikuttaa äänen tuotantoon. Opin myös miten erilaiset resonaatiot kehossa vaikuttavat tunteen ilmaisuun, joka on näyttelijälle yksi tärkeimmistä asioista. Puheopettajamme opetti meitä huoltamaan omaa ääntämme, koska ammattinäyttelijän pitää ääntään huoltaa, jos haluaa uransa kestävän. Äänenhuollon luento oli kattava ja todella konkreettinen. Hän antoi vinkkejä harjoituksista ja sopivista välineistä, joilla ääntänsä voi huoltaa.
HENKILÖKOHTAINEN, HENKILÖKOHTAISEMPI, LAULU
Laulu on usein todella henkilökohtaista. Huono laulunopettaja voi tuhota tärkeän osan esiintyjän itsetunnosta vääränlaisella palautteella. Onneksi Kristiina Kattelus on rautainen ammattilainen ja tästä ei ollut pelkoa. Laulutunnit olivat tasalaatuisen hyviä ja levollisia lyhyestä ajasta huolimatta. Kristiina osasi kannustaa ja opastaa todella upeasti. Laulutunneilla käytiin pareissa tai kolmen hengen ryhmissä. Hän näki kaikissa jotain hyvää ja osasi ohjata heikkouksien suhteen oikeaan suuntaan.
Laulaminen tuntui aluksi vaikealta ja korkeiden äänien päästäminen luonnottomalta ja vaikealta. Opin kuitenkin laulutunneilla paljon terveestä laulutekniikasta, joka ei rasita kehoani väärällä tavalla. Aiemmin laulaessani tunsin usein kiristymistä kaulan alueella. Nyt kiristys on hävinnyt täysin, vaikka laulan eksponentiaalisesti enemmän kuin ennen. Oikea tekniikka ei rasita. Kristiina osaa mielikuvilla luoda ymmärryksen omasta kehosta. Opin myös paljon siitä miten paljon sanojen tulkinnalla ja ymmärtämisellä on väliä. Monet tekniset ongelmat poistuvat, kun laulaja ymmärtää ja tuntee sen, mistä hän laulaa. Tunne tuo ääneen kirkkautta ja selkeyttä. Se hävittää kireyden ja jännityksen tuoman epävireyden. Parhaimmillaan siis. Laulukurssimme päättyi syksyn osalta lauludemoon, jossa kaikki esittivät laulunsa yleisölle. Parhaiten kokonaisuudesta jäi mieleen ne, jotka tunsivat laulaessaan. Tärkeintä ei ole tekninen täydellisyys, vaan tunne.
Pääsimme laulamaan Kristiinan kanssa myös kuorossa, jossa olimme koko ryhmänä samaan aikaan. Kuorolaulu on täysin eri laji, sen opin. Kuorolaulussa pitää sovittaa oma ääni muuhun massaan. Ei kuulosta hyvältä, jos muutama ääni pomppaa kokonaisuudesta. Kuoro on kollektiivinen kokonaisuus, joka toimii kun sen jäsenet eivät yritä loistaa yli muiden.
HYPER-REALISMIN KEHDOSSA
Uta Hagen oli saksalais-amerikkalainen näyttelijä, jonka näyttelijäntekniikka oli syksyn läpi kantava teema. Utan metodi perustuu realismiin - siihen, että mikään ei ole kohotettua tai korostettua. Tunteet pyritään tuntemaan ja näyttämään sellaisenaan ja ne pohjaavat tosielämään ja arkisuuteen. Uta-metodissa tekeminen synnyttää usein tunteen. Uta painottaa spesifisyyttä, aitoutta ja tarkkaa valmistelua. Uta-harjoituksiin meitä pyydettiin tuomaan omia tavaroitamme. Tutut esineet luovat tunteen tuttuudesta ja aitoudesta.
Ensimmäisessä harjoituksessa jokainen vuorollaan sisusti pienen huoneen tutuksi paikaksi. Tutussa ympäristössä tehtiin jotain tuttua (esim pakattiin treenikassi, puettiin takki ja poistuttiin). Ei mitään muuta. Muuta ei tarvita. On kiinnostavaa katsoa miten ihminen käyttäytyy kun häntä “ei katsota” ja kun ei ole mitään konfliktia. Vain päämäärä, yksityiskohdat huoneessa, näyttelijän henkinen maadoittuminen ja valmistautuminen siihen, että hän on vain itsensä tai jonkinlainen heijastus itsestään.
Harjoitukset olivat todella jännittäviä. Yksin huoneessa oleminen oli kuumottavaa. Usein mietin, että “näytän nyt varmasti siltä, että mietin miltä näytän”. Kelat menivät syvälle. Harjoituksissa toistettiin kuvitteellisia tai todellisia suhteellisen arkisia asioita (esim. puhelu kaverille tai vanhemmalle). Aina pyrittiin aitouteen. Monet sanoivat usein koulusta kotiin päästyäänkin tunteneet olevansa harjoituksessa. Harjoitukset nimittäin pistivät tarkastelemaan omaa toimintaa objektiivisesti. Se on hieno taito. Näyttelijän on tärkeä nähdä itsensä myös ulkopuolelta. Myös ihmisen toiminnan tarkastelu on tärkeää ja helpointa on tutkia omaa käytöstä, koska olet usein itsesi saatavilla.
Vaiheittain harjoituksiin tuotiin mukaan esimerkiksi puheluita, pieniä sääntöjä ja pieniä konflikteja. Vaiheittainen eteneminen oli tärkeää ja yksinkertaisesta aloittaminen loi pohjan realismille ja sille, että yhtään mitään ei tarvitse korostaa.
Kommentit
Lähetä kommentti