404 not found - nykymusiikkiteatteridemo ja matka siihen

Koko kurssihan alkoi niin sanotulla ulkoliikunta päivällä. Menimme koko luokka ja mahtavat vierailevat opettajamme Elina Kiviojan ja Petri Tiaisen kanssa Aino Ackten puistoon miettimään ja tunnustelemaan, mitä mahtaa olla luvassa. Jakauduimme heti ensimmäisenä päivänä pienryhmiin (4x4), jossa työskentelimme koko 5 viikkoa kestävän nykymusateatterikurssin. Pidimme luokan yhteisiä zoom hetkiä niin aamuisin kuin päivän päätteeksi, jotta pysyimme kärryillä missä mennäään. Tarkoitus oli kuitenkin luoda demoon jotain yhteistä ja kokonaista, jotta ei tulisi neljää irtonaista demovetoa.

Aika nopeasti meillä luokan kesken nousi vallitseviksi ja mielenkiintoisiksi teemoiksi alkoholi, luonto, ja uni. Lähdimme innolla työstämään näistä aiheista pienryhmissä materiaalia demoa varten.

Tässä jokaisen ryhmän omia ajatuksia ja mietteitä kuluneesta kurssista:

HEPOKATIT:

Koko ryhmän kanssa tapasimme päivittäin Zoomissa, jossa aloimme pohtia demon teemaa. Avainsanoja, jotka inspiroivat meitä ja joiden pohjalta aloimme Hepokattien kanssa työstämään kokonaisuutta, olivat mm. ballerina, uni, nukke, hirviö, painajainen, alkoholi, liskojen yö ja krapula. Eniten näistä puhutteli uni ja päädyimme valitsemaan sen pääteemaksi. Pohdimme paljon unien ristiriitaisuutta ja logiikkaa kuten sitä, kuinka unessa joku täysin absurdi asia tuntuukin loogiselta. Katsoimme myös opettajien referenssi-videoita, joista saimme heti alussa idean teoksen visuaaliseen ilmeeseen. Kaipasimme vaihtelua perinteisen pelkistetylle mustavalkoiselle ulkoasulle. Videoklippi teoksesta ”TOVE!TOVE!TOVE!” ihastutti yliampuvalla maskeerauksellaan, nukkemaisuudellaan, väreillään ja konfetilla.

Seuraava vaihe oli aivoriihi oman kuljetuksen suhteen jossa lyötiin pöytään kaikki, myös ”tyhmimmätkin” ideat ilman filtteriä. Referenssinä käytimme kuvia, videoita, ääniä, ilmeitä, eleitä, kappaleita, elokuvia etc. Katsoimme myös koko ryhmän kesken Roy Anderssonin elokuvan ”Kyyhkynen oksalla istui olevaista pohtien”. Tässä vaiheessa oli vielä epäselvää, kuinka tulisimme esittämään demon, mutta todennäköisintä oli kuvaaminen joko livestreamina tai valmiiksi kuvattuna. Tästä syystä tutkimme Anderssonin elokuvassa erityisesti sen kuvaustekniikkaa ja kuvakulmia.

Teimme alkuun myös opettajan vetämän, improvisoidun liike-kuljetuksen, jossa huomattiin että ideoiden fyysistäminen helpottaa luomisprosessia. Jos et osaa selittää ideaa, näytä se. Liikkeellinen kuljetus synnytti myös uusia ideoita ja monet elementit jäivät elämään lopulliseen esitykseemme. Eläimellisestä ja hirviömäisestä liikkeestä syntyivät naamio-hahmot jotka päätyivät seikkailemaan jokaisen ryhmän kohtauksissa, nivoen kokonaisuutta yhteen.

Alusta alkaen tiesimme, että haluaisimme luoda biisin, jonka tunnelma muuttuu täysin kesken kappaleen. Aloimmekin työstämään kappaletta niin, että Kia kirjoitti tekstin unesta, ja Wilma alkoi kehittämään sen ympärille melodiaa. Kappaleen myötä syntyi ensimmäinen kohtaus, jossa uneksijat päätyvät pelimaailmaan. Pelimaailmaan luotiin teknobiisi, joka toi alkuperäiseen kappaleeseen toivotun tunnelman muutoksen. Tutkimme biisin kanssa aksentoitua liikettä, koska olimme kiinnostuneita nukkemaisista hahmoista, ja se sopi pelimaailman robottimaiseen tunnelmaan.

Tartuimme uni-teeman myötä myös painajaiseen. Olimme kokeilleet erilaisia tapoja liikkua naamioiden kanssa, ja päädyimme luomaan painajaismaisen ”hämähäkki kohtauksen”, jossa nilviäismäiset naamio-hahmot hirttäytyvät. Naamioiden kanssa työskentely vapautti kehollista ilmaisua ja rohkaisi kokeilemaan uudenlaista liikekieltä. Halusimme käyttää naamioita eri tavalla kuin on totuttu, jotta hahmo näyttäisi epätavalliselta ja vääristyneeltä. Myös muun puvustuksen ja maskeerauksen kanssa oli virkistävää esiintyä, ja se toi paljon luomaamme maailmaan. ”Hämähäkki-kohtauksen” äänimaailma luotiin esityshetkessäloopperilla. Halusimme tutkia vastakohtia ns. kauniille tekemiselle, joten pelleilimme aluksi loopperin kanssa luomalla häiriintynyttä äänimaisemaa röyhtäyksineen ja oksenteluineen.

Meidän onneksemme saimme media-linjan työskentelemään kanssamme ja lopullinen esitys toteutettiin live-streamina. Osa ryhmistä oli kuvannut myös valmista videomateriaalia, joka liitettiin streamiin. Esityksen toteutustapa oli monelle uusi, joten siitä sai hyvän tuntuman live-kuvaukseen.

Pienryhmässä työskentelyssä oli hyvät ja huonot puolensa. Jokaisen ryhmäläisen täytyi kantaa paljon vastuuta projektista, ja toimia melko itsenäisesti. Vaikka itsenäinen työskentely tuntui aluksi raskaalta, näin jälkikäteen ajateltuna se oli todella opettavaista. Tiivis työskentely antaa myös mahdollisuuden hioa lopputulos tarkkaan ja ideoiden ja mielipiteiden jakaminen on helpompaa. Täytyy myös olla kiitollinen siitä, että saimme työskennellä pienryhmissä vallitsevan tilanteen aikana.

Kurssilla oli kova tahti ja neljä viikkoa tuntui neljältä päivältä. Teimme paljon töitä projektin eteen ja samalla opittiin, itkettiin ja naurettiin. Nyt tuntuu haikealta jättää tämä maailma taakseen.

- Jessica, Wilma, Kia, ja Heidi

KESÄ KESKELLÄ TALVEA:

Aloitimme etsimällä refekuvia ja materiaalia siitä, mitä kaikkea voisimmekaan tehdä. Katsoimme musiikkivideoita ja kuvia. Erityisesti muistan refekuvan, joka loppujen lopuksi nousikin meille hyvin tärkeäksi kuvaksi, oli kuva, jossa henkilö makaa viinilasin pohjalla. Tästä myöhemmin lisää.

Meidän ryhmää kiinnosti heti alusta alkaen alkoholi ja uni, joten päädyimme keskittymään suurimmaksi osaksi niihin aiheisiin. Ekalla viikolla olimme aika paljon musiikin ja rytmin kanssa tekemisissä. Meille syntyi sanoitukset ja tietty mielikuva siitä, minkälaisen vedon haluamme tästä biisistä. PUNK!

Tokallakin viikolla olimme aika pitkälti kiinni musiikin parissa, mutta pääsimme myös Elinan kanssa tekemään enemmän tanssillisia ja liike painotteisia kuljetuksia. Keksimme myös tällöin siitä refekuvasta ja yhdestä vedenalaisesta videosta, että hitsi kun pääsisimme kuvaamaan meidän liike pätkän esimerkiksi uimahalliin. Otimme yhteyttä Helsingin seudulla olevaan uimahalliin, ja pääsimme sinne kuvaamaan muutamaksi tunniksi hienoa materiaalia! Tämä oli aivan huippu juttu, ja pääsimme tekemään jotain sellaista, mitä kukaan meistä ei ollut aikaisemmin tehnyt!

Myös punk-biisi alkoi tokalla viikolla jo muodostua eheämmäksi kokonaisuudeksi, vaikka oli vielä paljon tekemistä sen parissa. Osa meistä pääsi opettelemaan myös ihan uusia soittimia mitä ei ollut ennen kokeillut muun muassa bassoa ja rumpuja! Oli hienoa huomata kuinka lyhyessä ajassa voi oppia ihan uuden taidon!

Meidän ryhmällä oli koko kurssin ajan hyvin selkeä visio ja hyvä meininki päällä. Tiesimme mitä haluamme tehdä melko alusta asti, joten loppu pari viikkoa meni harjoitellessa ja hiomisessa demovetojamme kuntoon. Kävimme myös etsimässä paljon vaatteita kirppiksiltä ja kyselimme kavereilta ja fb-ryhmistä. Lavastimme, otimme kuvia seinälle punk-vetoa varten. Kuvasimme vedenalaisen videon ja editoimme sen. Teimme kaksi erillistä ääniraitaa liikepätkiimme ja opettelimme vielä yhden liikkeellisen kuljetuksen koulun tyhjään uima-altaaseen. Paljon oli tekemistä ja nyt on hyvä fiilis, että kaikki meni niinkuin piti!

- Janette, Anni, Valtteri & Virpi

LUONTO-RYHMÄ:

Kurssin alku oli tietenkin haasteellinen, sillä kuten muillakin ryhmillä, meillä oli käytännössä täysin vapaat kädet luoda ja toteuttaa mitä vain halusimme. Suunnittelua vaikeutti lisäksi myös jo tutuksi tullut stressi tulevan demon muodosta eli kyetäänkö esiintymään elävän yleisön edessä vai täytyykö tyytyä editoituun videoteokseen. Lähdimme liikkeelle suunnittelemalla teoksemme teemoja ja etsimällä inspiraatiota niihin fyysisyyden kautta tekemällä erilaisia liikkeellisiä improvisaatioita. Mielenkiintoisen liikesarjan tai puhtaasti vain siitä syntyneiden mielikuvien avulla ryhtyi sisäinen maailma hiljalleen muodostumaan, jota lähdimme tutkimaan lisää.

Alkuun jo keskinäisten keskustelujemme pohjalta muodostui yhteiseksi mielenkiinnon kohteeksi selkeästi kaksi teemaa: luonto ja valtasuhteet, sekä ihminen osana niitä. Nopeasti päämääräksi muodostui yksi pitkä fyysinen kuljetus, johon ryhmämme suunnitteli ääniraidan taustalle rytmittämään tekemistämme ja tukemaan näyttelijäntyöllistä ilmaisua. Luokan yhteiseksi kantavaksi ja teoksia yhteen linkittäväksi aiheeksi muodostui unimaailma ja ihmisen tajunta, joka toi myös meille heti uusia sävyjä ja syvyyttä omaan tekemiseemme. Vaikka homma tuntui monesti leviävän käsiin ja junnaavan paikallaan niin vastuuopettajien tuella ja neuvoilla saimme solmut avattua ja ensi-iltaan saatiin esitettäväksi kaikkia miellyttävä ja eheä kokonaisuus, jota olisi voinut esittää vielä pidemmänkin esityskauden verran.

Rajoitustoimien seurauksena täysin ryhmälähtöiseksi ja itsenäiseksi työskentelyksi muuttunut kurssi oli osalle epäedullinen työskentelymuoto, mutta kaikkien mielestä se tarjosi silti hyvän aitiopaikan kokea jotakin hyvin oleellista henkilökohtaiseen taiteilijuuteen tähtääville opiskelijoille: pysyä rohkeasti oman juttunsa takana ja sietää jatkuvaa keskeneräisyyttä.

- Ville, Peetu, Helka & Aapeli

MUSATEATTERIRYHMÄ:

Meidän ryhmämme Sofia oli ensimmäinen viikon koulussa suurimman osan ajasta yksin. Päästyämme kouluun lähdimme yhdessä viemään ajatuksia eteenpäin. Treenasimme laulua ja "Coctail" -nimellä kutsumaamme kohtausta. Kansanmusiikki vaikutteinen laulumme sai rakenteen ja kaunista laulumelodiaa tukevat stemmat. Coctail -kohtauksessa etsimme rytmiä, komediaa ja soljuvuutta. Improvisointiin perustuvassa kohtauksessa oli paljon haasteita, jota vielä enskapäivänäkin harjoiteltiin.

Noin viikko ennen demon ensi-iltaa äänitimme ja kuvasimme toiselle "Darrabiisi" sävellyksellemme musiikkivideota media linjan taiturin kanssa. Musiikkivideon kuvaus päivänä pelleilimme lumihangissa ja kuvaukset sujui yllättäen todella sutjakkaasti.

Tällä kurssilla oli myös ihanaa päästä maskeeraamaan, puvustamaan ja lavastamaan. Kurssin alussa jaoimme paljon meitä inspiroivia kuvia ja videoita. Meidän ryhmämme inspiraationi oli glam rock tyyliset vaatteet ja uneen pohjautuva isosilmäinen meikki.

- Miriam

Kuvasimme ihan vaan puhelimella videolle joitakin raakileversioita kohtauksista tai kohtausideoista, jotta muistaisimme mitä on tehty ja pystyimme jakamaan tuotoksiamme eri pienryhmien kesken. Itselleni se oli todella hyödyllistä, koska sain positiivisen kokemuksen esimerkiksi siitä, kun näin videon itsestäni tanssimassa ja pystyin toteamaan, että tuohan näyttää ihan hyvältä mitä mä teen. Asioita on helpompi käsittää, kun ne näkee ulkoapäin.

Tanssin ja liikkeen sekä musiikin ja äänen kanssa pääsi työskentelemään, niin kuin musateatterikurssilla on tarkoituksenakin, ja se oli ihanaa. Ai että. Molemmat aihepiirit ovat itselleni mieluisia ja monipuolisuudessaan äärettömän kiinnostavia. Jäi jano touhuta niiden parissa lisää.

Demon lopullinen toteutustapa oli live stream Vimeossa, jota ennen katsojat pääsevät “lämpiöön” eli Zoomiin, jossa kerrotaan pieni alkuspiikki ja tervetulotoivotus. Mukana oli myös videotallenteita, esimerkiksi meidän ryhmän musiikkivideo, mutta päästiin tekemään myös livenä kameroiden välityksellä kohtauksia. Olen huomannut nyt näinä korona-aikoina, että jännitys on kadonnut esiintymisestä lähes kokonaan, koska en näe ja kuule yleisö siinä paikan päällä. Se on ollut tavallaan jees kokemuksena, koska on pystynyt rauhaisin mielin esiintymään, mutta kyllä alkaa olla ikävä sitä ihastuttavaa kutkutusta vatsan pohjassa, jonka läsnäoleva yleisö mulle aiheuttaa.

- Sofia

Koen musiikkiteatterijakson olevan vuoden opettavaisimpia jaksoja, sillä jakauduttuamme pienryhmiin kaikille tuli paljon vastuuta ja tekemistä. Pienryhmässä oli helmpompi ideoida ja luoda ajatuksista esitysmateriaalia.

Jakson opettajamme Elina sanoikin, että tällaista se näyttelijöiden arki oikeassakin elämässä on. Ideointia ja testailua, kunnes toimivat jutut löytyvät joita haluaa lähteä esittämään. Suunnittelimme aikataulut johon kuului esim. musiikkivideon kuvauspäovä. Teimme kaiken ideoinnin lisäksi itse roudaukset, lavastuksen, puvustukset ja maskit, mikä teki tästä jaksosta itselleni todella kokonaisvaltaisen näyttelijänä.

- Milana

Draamasalo

Hae tästä blogista

404 not found - nykymusiikkiteatteridemo ja matka siihen

Kommentit

Lähetä kommentti