Laajasalon opiston Nätö 2 -vuoteen sisältyy vuonna 2023-2024 39 opintopistettä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Avoimen yliopiston opintoja. Näistä 1,5 op. suoritettiin viikon mittaisella Valo ja ääni vastanäyttelijänä -kurssilla Teatterikorkeakoulun (Teak) tiloissa. Kurssi toteutettiin yhdessä Teakin valo- ja äänisuunnittelija-, ohjaaja- ja näyttelijäntaiteen maisteriopiskelijoiden kanssa. Tämä kurssi toimi myös lähtölaukauksena vuodenvaihteen tienoilla alkavalle Materiasta esitykseksi (ME) -kurssille.
Valo ja ääni vastanäyttelijänä -kurssi oli intensiivinen viikko ja sen aikana opimme paljon uutta niin äänen kuin valon kanssa työskentelystä, mutta myös saimme uusia kontakteja Teakin opiskelijoihin, joiden kanssa ME-kurssi toteutetaan. Kurssin jälkeen on helpompi lähteä yhdessä työstämään tulevia produktioita, kun suurin osa kurssille osallistuvista on jo tuttuja. Mutta ME-kurssiin palaan myöhemmin, nyt keskitymme Valo ja ääni vastanäyttelijänä -kurssiin.
Kurssia varten meille oli ennakkoon annettu luettavaksi Kristian Smedsin Jääkuvia-teos, jota tutkimme viikon ajan eri harjoitusten kautta. Päivät rakentuivat samalla tavalla kello 9:45-17 joka päivä. Aamupäivän vietimme yleensä pienellä luennolla päivän aiheesta, jonka jälkeen tätä havainnollistettiin yhteisten harjoitusten kautta. Kurssin aikana saimme oppia niin valon kuin äänenkin merkityksestä esityksessä sekä ohjaajan vastuusta lopputuloksessa ja erilaisten näkökulmien merkityksestä ja niiden valitsemisesta. Iltapäivät (noin kello 11-15:30) työstimme päivän kohtausta omissa pienryhmissämme.
Meidät oli jaettu kolmeen pienryhmään, joissa jokaisessa oli yksi ohjaajaopiskelija, 1-2 äänisuunnittelijaopiskelijaa, 1-2 valosuunnittelijaopiskelijaa sekä 6-8 näyttelijäopiskelijaa. Jokaisessa ryhmässä yksi jäsen oli myös vaihtuva tarkkailija, joka päivän aikana kiinnitti huomiota siihen, kuinka ryhmä toimi yhdessä, mikä edisti tai hidasti yhteistyötä ja kuinka valo ja ääni toimivat yhdessä näyttelijäntyön kanssa esityksessä.Työskentely oli hyvin itsenäistä ja kohtausten harjoittelusta ja ohjaamisesta vastasi ohjaajaopiskelija, kurssin opettajat kiersivät ryhmissämme tarkkailemassa. Päivät päättyivät aina päivän aikana koottujen pienten demojen esittämiseen toisillemme. Niiden jälkeen oli aina yhteinen keskustelu siitä, mitä olimme katsojina nähneet ja kokeneet sekä miltä demon tekeminen oli tuntunut esittävässä ryhmässä.
Kurssilla jokainen ryhmä teki 5 demoa, mikä on aika paljon työtä lyhyessä ajassa. Se oli kuitenkin antoisaa ja hyvin opettavaista. Jokaisena päivänä demon lähtökohdat olivat hieman erit päivän teemasta riippuen:
päivä: ääni antaa lähtökohdat työskentelylle.
päivä: valo antaa lähtökohdat työskentelylle.
päivä: esiintyjien liike antaa lähtökohdat työskentelylle.
päivä: ohjaajan valitsema näkökulma antaa lähtökohdan työskentelylle.
päivä: harjoitellaan jännitteen luomista valolla, äänellä ja näyttelijäntyöllä.
Kurssin viimeinen päivä oli roolinvaihtopäivä. Tällöin ohjaajista tuli ryhmän tarkkailijoita ja kuka tahansa saattoi hypätä ohjaajan rooliin, suunnittelijat saivat tulla esiintymään ja esiintyjät hypätä tekniikkapöydän taakse. Tämä oli todella silmiä avaava päivä monelle ja sen myötä pääsi oppimaan paljon uutta! Opimme paljon vastuusta ja kommunikaation tärkeydestä.
Tärkeimpiä oppeja viikon ajalta lienee kuitenkin tämä: ääni ja valo eivät ole vain näyttelijäntyötä täydentäviä, irrallisia osa-alueita vaan yhtä tärkeitä taiteenlajeja, joiden kanssa käytävä dialogi on välttämätöntä upean lopputuloksen takaamiseksi.
Draamasalon porukka kiittää onnistuneesta yhteistyöstä Laajasalon opistoa ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulua!
Kolmannen kurssipäivän harjoitus, jossa lähtökohtana oli näyttelijän liike. Kuva: Eljas Viitanen
Teksti: Eljas Viitanen
Kommentit
Lähetä kommentti